Kannanotto opiskelijalounaan hinnasta

Opiskelijakunta KAMO ottaa kantaa opiskelijalounaan hinnan korottamiseen.

Opiskelijakunta KAMO ilmaisee huolensa korottuneen opiskelijalounaan hinnan vuoksi. Vaikka ymmärrämme, että yleinen kustannustason nousu vaikuttaa myös ruokapalvelun järjestäjiin, pidämme erittäin ongelmallisena sitä, että taloudellista painetta siirretään jälleen opiskelijoiden kannettavaksi tilanteessa, jossa heidän toimeentulonsa on jo valmiiksi heikentynyt.

Viime vuosina elinkustannukset ovat nousseet merkittävästi. Erityisesti asumisen, ruoan, polttoaineen ja energian hinnat ovat nousseet nopeammin kuin opiskelijoiden saamat tuet. Yhä useampi opiskelija joutuu turvautumaan opintolainaan tai tekemään töitä opintojen ohessa selviytyäkseen arjen kuluista. Kaikilla ei kuitenkaan ole tähän mahdollisuutta esimerkiksi opintojen vaativuuden, terveydellisten syiden tai alueellisen työtilanteen vuoksi.

Opiskelijalounas on keskeinen osa opiskelijoiden arkea ja hyvinvointia. Se ei ole pelkkä palvelu, vaan monelle opiskelijalle päivän ainoa lämmin ja ravitseva ruoka. Kohtuuhintainen lounas tukee jaksamista, keskittymistä ja opiskelukykyä sekä edistää opintojen sujuvaa etenemistä. Hinnankorotus on voinut johtaa jo siihen, että osa opiskelijoista joutuu jättämään aterioita väliin tai siirtymään ravitsemuksellisesti heikompiin vaihtoehtoihin, joka heikentää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lisäksi on huolestuttavaa, ettei ruoan hinnan muutoksesta ole viestitty opiskelijaravintoloiden toimesta riittävän avoimesti, mikä vaikeuttaa opiskelijoiden arjen talouden ennakointia.

On tärkeää huomioida, että pieniltäkin tuntuvat hinnankorotukset kasaantuvat. 15 sentin korotus opiskelijalounaalla tarkoittaa arviolta 30 euroa lisäkustannusta vuodessa, mikäli opiskelija syö lounaan viitenä päivänä viikossa n. 40 opiskeluviikon aikana. Monelle tämä summa ei ole vähäinen, vaan osa laajempaa taloudellista kuormitusta, joka syntyy useiden samanaikaisten hintojen noususta. Kun tämä yhdistetään esimerkiksi vuokrien, julkisen liikenteen ja päivittäistavaroiden kallistumiseen, opiskelijoiden taloudellinen tilanne kapenee entisestään. Käytännön tasolla tilanne voi olla vielä tätäkin haastavampi: pakollisten menojen jälkeen opiskelijalle saattaa jäädä vain 20–100 euroa kuukaudessa ruokaan. Tämä tarkoittaa päiväkohtaista budjettia noin 0,64–3 euroa, jolloin yksittäinen opiskelijalounas voi pahimmillaan ylittää koko päivän ruokabudjetin moninkertaisesti. On myös huomioitavaa, että viimeisimmät opiskelijoiden tukiin liittyvät leikkaukset ovat vaikuttaneet n. 156 000 opiskelijaan, joka on laskennallisesti 49–52 % kaikista opiskelijoista. Muutosten vaikutus on keskimääräisesti 150 euroa vähemmän tukea kuin aiemmin.

Opiskelijakunta KAMO korostaa, että opiskelijaruokailun saatavuus ja kohtuuhintaisuudesta huolehtiminen on yhteinen vastuu. On huomioitava, että kaikilla ei ole tukiverkostojen tarjoamaa taloudellista turvaa ja hinnan korotus kohdistuu erityisen raskaasti jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin opiskelijoihin. Tästä syystä päätöksiä ei tule tehdä keskimääräisen opiskelijan näkökulmasta, vaan huomioida erityisesti ne, joille pienikin lisäkustannus voi olla ratkaiseva. Lyhytnäköiset säästötoimet voivat johtaa pidemmän aikavälin kustannuksiin esimerkiksi opiskelijoiden hyvinvoinnin heikentymiseen entisestään, opintojen viivästymiseen tai keskeyttämiseen.

Pyydämme ruokapalvelujen tuottajia etsimään ratkaisuja, jotka eivät heikennä opiskelijoiden asemaa. Mahdollisia keinoja ovat esimerkiksi kustannustehokkaiden toimintatapojen kehittäminen sekä yhteistyön lisääminen eri toimijoiden välillä. Opiskelijoiden hyvinvoinnista ei tule säästää tilanteessa, jossa heiltä edellytetään yhä enemmän vastuuta omasta toimeentulostaan. Esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulun 0,59 euron opiskelijalounas on niin edullinen, ettei se kuormita opiskelijan päivittäistä budjettia merkittävästi ja se mahdollistaa säännöllisen ja ravitsevan ravitsemuksen, ei vain joillekin vaan jokaiselle. Opiskelijakunta vastustaa opiskelijalounaan hinnankorotusta ja vaatii, että päätöksenteossa huomioidaan opiskelijoiden todellinen maksukyky sekä arjen kokonaiskuormitus. Kohtuuhintainen, ravitseva ruoka ei ole ylellisyys, vaan perusedellytys opiskelulle ja hyvinvoinnille.